Olen välillä hyvinkin vakava ja tiukkapipoinen, mutta suurimman osan ajasta huumori kukkii. Mun mielestä kaikki asiat voi muuntaa huumoriksi, mutta välillä se vaatii aikaa. Jotkut tilanteet ja asiat ei ihan heti naurata, mutta voivat myöhemmin olla hyvinkin hulvattomia. Vaikeinta on varmasti (ainakin mulle) nauraa itsellensä ja omille hölmöyksille tai kömmähdyksille.
Esimerkiksi: kerran töissä kaadoin vahingossa noin 6 litraa pannaritaikinaa pitkin työtasoa, itseni päälle ja lattialle (jonka olin muuten hetkeä aiemmin saanut pestyä). Mun työkaveri tuli siihen viereen sitten naureskelemaan ja ottamaan kuvia, kävin vähän kuumana... Nyt kun miettii, niin hassuahan se oli, mutta silloin ei ollut itku kaukana :D
Tai kerran ajoin äitin autolla roskakatoksen seinään (se onkin ainut auton kanssa tapahtunut kämmi, JES) ja siitä autosta irtosi peili. Ystäväni oli siinä mukana ja sähköasentajana hän osasi koota peilin moottorin takaisin paikoilleen, itse kun suurin piirtein heittelin niitä irronneita osia jo roskiin. Ois voinu tulla vähän kalliimpi peili, lopulta vain kupu meni rikki. Ystäväni aina muistuttaa mua tästä, meni kauan että pystyin asialle nauramaan.
Mun sisko opiskelee sellaista alaa, johon liittyy valokuvaus ja hän otti blogiani varten kuvia, joista osa tietysti näyttää (varsinkin musta itsestä) ihan pöljältä. Halusin kuitenkin jakaa tänne näitä "helmiä", epäonnistuneita otoksia, sillä kukaan ei ole täydellinen ja kaikki epäonnistuvat välillä, niin elämässä kuin kuvissakin. Mua ainakin itseäni naurattaa nämä otokset ja niin pitääkin! Välillä täytyy nauraa itselle :D
Naurettavaa päivää kaikille! Haastan kaikki muutkin tähän juttuun, toteuttakoon kuka uskaltaa ;)
Rakkaudella Lola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta mua ja jätä kommentti!